28.2.2012

On se ihan kivan näköinen kauempaa!

Miksi mulla on näin epämuodostuneet kynnet? No, ei auta valittaa sellaisesta mitä ei voi muuttaa. Mutta koskapa edellinen kynsikuva sai niin ylitsepursuavan innostuneen vastaanoton (jopa 0 kommenttia!) jatkamme samalla linjalla. Tässä siis ihasteltavaksi seuraava onneton yritelmä. Yllättäen taas on tullut liukuvärjättyä. Tässä ensimmäisessä kuvassa on kynnet ennen sen kummempia koristeluja.

2012-2-28_1

Kivasti paistoi eilen aurinko ja kuvahan näyttää lähes hyvälle! Ainakin jos ei zuumaa liikaa. Yleensä aina sitten tässä vaiheessa kaikki leviää käsiin. Kun eihän toi nyt riitä, pitää siinä edes jotain muutakin olla. Kaivoin siis Konadit taas esiin ja päätin urheasti yrittää taas leimaamista. Meni sitten vinoon tai solmuun. Ja menihän se, mutta ainakin omaan silmääni vähemmän häiritsevästi kuin viimeksi.

2012-2-28_2

Ja tänäänhän ei auringosta enää ole tietoakaan, lunta tulee taivaan täydeltä. No, ainakin kynsillä on lakkaa ja ei se niin pahalle näytä kauempaa. En siis suosittele kuvien lähempää tarkastelua tälläkään kertaa.

Mutta jatkamme harjoittelua. On nämä nyt kuitenkin paremman näköiset kuin ihan ensimmäiset yritykset. Jos kerran edes jotain kehitystä on ollut havaittavissa niin voisi olettaa sitä tulevan jatkossakin.

25.2.2012

Sinne vaan, ei ne pure (vai pureeko sittenkin...)

Mää annan periksi. Siis ihan vaan itselleni. Tai voinhan sanoa, että postilaatikko on suorastaan tulvinut pyyntöjä nähdä onnettomia räpellyksiäni. Siispä yleisön pyynnöstä huolimatta tässä kuva kynsistäni.

2012-2-25_1

Mikä kuvassa sitten on vikana?
1) Kuva on epätarkka, sillä kamerani ei vaan pysty parempaan
2) Leimaukset on vinossa. Tosin olen omistanut Konadeja vasta vajaan viikon ja tämä oli toinen kerta ikinä kun yritin saada leimattua. Mutta kaiken selittelyn jälkeenkin ne on vaan vinossa.
3) Kynsinauhat näyttää kamalalta. Olen koittanut niitä rasvata ja hoitaa, mutta ne nyt vaan on aina olleet onnettomat.
4) Kynnet näyttää kamalan eri kokoisilta, peukku on valtava ja keskisormi suhteettoman leveä. Pitää varmaan alkaa kehitellä luovempia kuvakulmia. Eli oikeastaan tämäkin vain johtuu siitä, etten osaa kuvata.

Eikä siinä varmaan vielä edes ollut kaikki mikä on pielessä. Pohjalla tässä on Beetlejuice Emerald Black, liukuvärjäystä on yritetty tehdä nail art - lakalla jossa oli kivoja sinisiä hileitä ja leimaamiseen on käytetty Konadin valkoista lakkaa.

Eli tuloksena oli taas kynnet, jotka kauempaa katsottuna on ihan kivat. Ainakin erottuvat ihan tavallisista kynsistä. Mutta tarkkaan ei parane katsoa, ei ainakaan kameralla otetusta kuvasta. Miksiköhän kuvasta aina huomaa niiin helposti juuri ne kaikki virheet?

15.2.2012

Lukeminen on yliarvostettu taito

Olen meinannut melkein jo lopettaa tämän orastavan harrastukseni (kynsien koristelun) ihan vaan siitä syystä, että en vaan saa siistiä jälkeä aikaiseksi. Saatan olla itse ihan suhteellisen tyytyväinen lopputulokseen, mutta kameran linssin läpi huomaan vain kaikki virheet.

Mutta tänään oli hyvä päivä. Kokeilin ensimmäistä Color Club-lakkaani, ja täytyy sanoa että olen varmaankin rakastunut. Saako kynsilakan kanssa mennä naimisiin? Jopa minä, joka yleensä sotken lakkauksen tyystin kynsinauhojen läheltä, sain aikaiseksi lähes siedettävää jälkeä. Oi voi, kukkaron päälle tämäkin käy.

Toinen ilonaihe oli se, että olen oppinut lukemaan! Alkuinnostuksessa tuli lähikaupasta hamstrattua lakkaa lähinnä vaan jännän värin (ja halvan hinnan) perusteella. Siinä rytäkässä ostoskoriini päätyi kullanvärinen lakka. Kauheasti innostuneena yritin sitten sillä lakata kynsiäni nätisti, mutta sain aikaiseksi vain suttuista mössöä. Olin jo valmis nakkaamaan lakkapullolla vesilintua, mutta päätin vielä kokeilla joskus onnistuisinko.

Tein sitten itselleni excel- taulukon johon listasin tällä hetkellä omistamani lakat. Pullojahan piti siinä vaiheessa tietenkin pyöritellä jotta jokaiselle lakalle saatiin nimi – tai edes jokin tunnistenumero. Tämän kultaisen lakan kohdalla silmiini osui yksi sana pullon kyljessä: crackle. Yritä siinä sitten saada siistiä ja tasaista lakkausta aikaiseksi...

Nyt kynsillä on sitten kauniin punaoranssi lakka, joka kurkistelee kultaisen cracklen rakosista. Mutta ei se kuva vieläkään itselleni kelpaa, kun kynsinauhani ovat suuttuneet minulle kohtelustaan. Ilmeisesti kynsilakanpoistoaine ei ole kynsinauhanhoitoaine. Hmph, olisi senkin voinut siinä pullon kyljessä ilmoittaa. Tosin enhän sitä olisi lukenut, kun opin tänään vasta lukemaan.

Mutta kuvia ei siis tule vieläkään. Näköjään itsekritiikki on kova, saa nähdä onnistunko todellakaan ikinä saamaan niin hyvä kuvaa että se itselleni kelpaisi… Tosin eihän tätä blogia kukaan lue, joten ei niitä kukaan näkisi kuitenkaan. Eli siinä mielessä sillä ei ole mitään väliä.

9.2.2012

Ebay-koukussa

Samalla kun innostuin tästä kynsienlaitosta, innostuin myös Ebay-shoppailusta. Sieltä kun saa näin työttömänkin budjetille paremmin sopivia tarvikkeita tähän uuteen harrastukseen.

Mutta kun en sitten taas osaa pysyä kohtuudessa. Pää menee ihan pyörälle siitä, mitä kaikkea sieltä saakaan. Ja niin halvalla! Ja sitten löytyy toinen vieläkin halvemmalla! Pitäähän ne silloin ostaa molemmat, eikös vaan?

Välineistöni onkin kasvanut kovin huimaavaa vauhtia. Valitettavasti vain taidot eivät ole kasvaneet samaa tahtia. Tästä syystä täällä ei edelleenkään ole ainuttakaan kynsikuvaa eikä ihan hetkeen tulekaan. Jos koskaan. Tällä hetkellä alkaa epätoivo vallata alaa ja päässä on pieni ääni joka sanoo että ei sinusta koskaan tulekaan niin hyvää että kehtaisit alkaa kuvia postailemaan.

Vaan minunhan piti kirjoittaa niistä ostoksista. Olenhan ennenkin netistä ostanut, sillä monia muitakin hyödykkeitä saa sieltä huomattavasti halvemmalla kuin lähikaupasta. Eikä minulla ole suurempaa kammoa ostaa ulkomailta, samahan se mistä se tavara tulee. Monesti edes toimitusaika ei ole sen kummempi kuin suomalaisesta verkkokaupasta tilattaessa – itse asiassa usein jopa lyhyempi.

Tosin kantapään kautta tuli opittua se, että liian kallista ei passaa EU:n ulkopuolelta tilata. Kerran on yksi paketti jäänyt tulliin. Se oli kyllä aika ikimuistoinen kokemus hakea se sieltä, sillä ensinnäkin piti matkata toista sataa kilometriä junalla päästäkseen sinne. Ja eihän se tulli sitten voinut mitenkään sijaita kovinkaan keskustassa eikä sinne päässyt edes bussilla kuin reilun kilometrin päähän. Siinä sitten talsittiin paahtavassa helteessä hiertävillä kengillä hakemaan pakettia. Joka sitten kuitenkin oli tarpeeksi halpa ettei siitä mitään tarvinnut maksaa. Eli tavallaan täysin turha reissu.

Ja taas päästiin asiasta kukkapurkkiin. Se, mitä tässä yritin koko ajan sanoa on, että kaikkea alkaa olla nyt jo kohta liian kanssa. Paitsi ihan niitä lakkoja, joita yleensä kuitenkin käytetään kynsiä laittaessa. Tosin niitäkin tuli jo USA:sta yksi paketti, mutta eihän kahdeksan lakkaa mihinkään riitä. Lakat vain ovat sen verran kalliita, ettei niitä ole heti varaa hankkia tolkuttomia määriä.

Ostovimma pitäisi siis saada kuriin. Toistaiseksi se ei ole osoittanut laantumisen merkkejä, vaikka kokeilin jo jäähdyttää lompakonkin jääkaapissa ennen otsan hieromista. Seuraavaksi pitää varmaan kokeilla pakastamista. Tai pitämistä jonkin aikaa ulkona, näillä keleillä se ajaa saman asian.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...